Olen pohtinut viime aikoina, mikä on onnellisen yrityksen resepti. Olen käynyt asiasta keskusteluja ja kysyimme asiaa alkukesäisessä
brändikyselyssämme (johon sivumennen sanoen tuli reilusti yli sata vastausta lyhyessä ajassa. Lämmin kiitos avusta!). Vastaukset ovat monimuotoiset, mutta alkavat kiertyä tavallaan yhden asian ympärille. Työn ilo, sen saavuttaminen ja sen ansiot mainittiin lähes jokaisessa keskustelussa ja kyselymme vastauksessa. Ja kun jäät oikeasti miettimään kyseistä sanaparia, huomaat siihen kiteytyvän roppakaupalla menestykseen ja onnellisuuteen liittyviä tekijöitä.
Ennakoiva esimies työntekijän energian lähteenä
Yritysten toimintaympäristö muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan ennen. Useimmat meistä eivät voi edes kuvitella, mitkä asiat ovat mahdollisia tai jopa arkipäivää muutaman seuraavan vuoden sisällä. Ei ihme, että ihmiset kokevat turvattomuuden tunteita sekä töissä että vapaa-ajalla. Mitä minä osaan, olenko kyvykäs muuttumaan vai tipahdanko kelkasta kesken kurvin? Olenko edelleen arvokas? Olenko osa tätä porukkaa, jonka kanssa vietän päivittäin enemmän aikaa kuin perheeni kanssa? Samaan aikaan yritysten johto pähkäilee, miten yritys kokonaisuudessaan selviää muutoksesta. Miten prosesseja ja tuotteita tulee uudistaa, miten porukkaa johtaa…. ja tässä kohtaa haluan pysähtyä. Miten johdat? Oikeasti?
Yrityksissä olen huomannut, että dialogi esimiehen ja alaisen välillä on monesti ongelmapainotteista. Koska kaiken tulipalonsammuttelun keskellä esimiehellä ei ole aikaa olla läsnä alaisilleen, keskustelua käydään vain siinä tilanteessa, kun käsillä on joku akuutti ongelma. Tällöin asiapainotteisuus korostuu ja keskustelu on pahimmillaan negatiivissävytteistä. Kierre vahvistuu vahvistumistaan, jollei sitä ratkaista johtamisen tapoja ja fokusta muuttamalla. Kiteytettynä;
ennakoiva esimies voi ladata tiimin tai työntekijän vastuulle kovatkin tavoitteet, kunhan hän mahdollistaa niiden toteutumisen. Esimiehen työssä kun arvoa tuottavaa tekemistä on tiimin ja työntekijän kyvykkyyden ja energian johtaminen haastamisen, tukemisen ja motivoinnin kautta.
Vastuu omasta jaksamisesta
Ihminen, kerro itsellesi nyt suoraan; lisäätkö vai kulutatko työyhteisösi energiaa? Olit sitten johtaja, esimies tai alainen, vastaa tähän kysymykseen rehellisesti. Keskitytkö ongelmiin vai mahdollisuuksiin? Energiajohtaminen nimittäin lähtee ensin jokaisesta itsestään. Kuten Antti
aiemmin tässä pohdiskeli, yrityksen kyvykkyyden katto tulee vastaan johtajan osaamisessa – ja kuten yhä useammin huomaan, jaksamisessa. Miten siis on, huolehditko omasta hyvästä energiastasi vai säntäiletkö läpi päivän sammutellen tulipaloja, lepytellen asiakkaita ja selvitellen pikkuasioita työntekijöille?
Kuukaudenkin kesäloma on lyhyt ilo, sillä tutkimusten mukaan sen lataava vaikutus häviää reilussa viikossa töihin palaamisen jälkeen. On siis syytä huolehtia siitä, että latautuminen on päivittäistä niin, että työ itsessään antaa virtaa, on merkityksellistä ja tuo onnistumisen kokemuksia niin johtajalle kuin työntekijällekin.
5 vinkkiä oman energiatason parantamiseen
Miten sitten johtajana voi vaikuttaa niin, että jokainen työntekijä motivoituu aidosti ja voi antaa itsestään parhaansa?
Tässä kiteytettynä viisi vinkkiä oman energiatasonsa parantamiseen. Sovella tätä ensin itseesi ja sitten muihin, huomaat varmasti eron!
1. Juo päivän aikana runsaasti vettä. Huolehdi iltapäivän energiatasosta syömällä välipala.
2. Vastaa kysymykseen MIKSI. Miksi teet tätä työtä suuremmassa merkityksessä?
3. Selvitä tavoitteesi. Tee yksiselitteinen lista, jossa kytket tavoitteesi edellisessä kohdassa löytämääsi merkitykseen.
4. Huomioi edistysaskeleesi ja juhli välitavoitteistasi. Anna palautetta ja korjaa suuntaa tarvittaessa.
5. Ole läsnä tässä hetkessä. Päämääriä ei saavuteta tulevaisuudessa, vaan toimet, tekemiset ja ideat tehdään juuri tässä ja nyt, tänään. Ei sitku vaan nytku.
Työyhteisön avulla lisää energiaa pattereihin
Listalta puuttuu vielä yksi asia, jolle haluan omistaa lauseen tai pari. Kyse ei onneksi ole rakettitieteestä vaan biologiasta. Yhteisöjä koossapitävä oksitosiini-hormoni saa työporukan puhaltamaan yhteen hiileen, tahtomaan vilpittömästi toistensa parasta. Tutkimusten mukaan sen erittyminen käynnistyy kosketuksesta, kehuista, yhteisistä kokemuksista. Se saa yksittäisen ihmisen tuntemaan olonsa tarpeelliseksi ja arvokkaaksi ja tekemään parhaansa. Rento ihminen näkee mahdollisuuksia siellä missä stressaantunut povaa epäonnistumista ja lappua luukulle huomiseksi päiväksi. Olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi tunteva ihminen uskaltaa rikkoa oman mukavuusalueensa rajoja ja onnistua siinä, minne ei olisi yksin lähtenyt. Hän tietää, että voi ehdottaa uutta, kokeilla, innovoida ja sitä kautta tuottaa mahdollisuuksia yhteisölleen. Hän latautuu töistä ja työyhteisöstä ja jakaa energiaa myös ympärilleen.
Aurinkoista loppu kesää toivottelee,
Suvi, Talentree Oy
